Lähes vuoden tauon jälkeen olen kaivannut taas lenkkitossut kaapin pohjalta ja käynyt muutaman kerran ystäväni kanssa lenkkeilemässä. Alussa juostaan niin kauan kun jaksetaan ja loppu aika menee kävellen ja juoruillen, hyvää terapiaa !
Kummasti se kunto nopeasti palautuu, tuntuu että joka kerta jaksaa aina vähän pidemmälle. Silti en sitä ymmärrä kuinka ihmiset nauttivat juoksusta. Juokseminenhan on tosi tylsää, vaikka vaihtelis reittejä niin silti aina sitä samaa. Jokaisen lenkin jälkeen kuitenkin hyvä olo saa kehon valtaansa, voi kuinka jäisin lenkkeilyyn koukkuun, samanlailla kun vaikka herkkuihin !
On hienoa käydä lenkillä yhdessä ystävän kanssa jolla on samat tavoitteet mitä itselläkin.
Kummasti se kunto nopeasti palautuu, tuntuu että joka kerta jaksaa aina vähän pidemmälle. Silti en sitä ymmärrä kuinka ihmiset nauttivat juoksusta. Juokseminenhan on tosi tylsää, vaikka vaihtelis reittejä niin silti aina sitä samaa. Jokaisen lenkin jälkeen kuitenkin hyvä olo saa kehon valtaansa, voi kuinka jäisin lenkkeilyyn koukkuun, samanlailla kun vaikka herkkuihin !
On hienoa käydä lenkillä yhdessä ystävän kanssa jolla on samat tavoitteet mitä itselläkin.
Lenkin jälkeen vielä iltapalaksi viher salaattia kanamunalla ja parmesan juustolla höystettynä, namnam.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentoida saa myös !